Onnistunut unikoulu ja varhaiset aamut

Kuvakrediitit Kuvaaja Patrick Case palvelusta Pexels

Vinkkejä kaivataan

Mitä lähteä muuttamaan, jotta vauvan 10 kk saisi nukkumaan aamulla pidempään? Olemme unikoulun avulla saaneet yöt kuntoon mutta nyt riesana on aamuherääminen, joka tapahtuu kukonlaulun aikaan. Äiti taas haluaisi jatkaa unia edes tunnin pidempään. Vauva nukkuu yleensä kahdet päiväunet, ekat jo 8-9 aikoihin aamulla, unta 60-120 min. Toiset unet iltapäivällä joskus 14-16 aikoihin, unta 45-90 min… iltarutiinit aloitetaan klo 18.30 ja unessa hän on vähän ennen klo 20.Ei enää herää öisin syömään ja syö kiinteitä viisi kertaa päivässä plus imetykset.

Alkaako karsia päiväunista vai laittaa illalla nukkumaan aiemmin vai myöhemmin vai mitä? Kertokaa, oi viisaat!

                                                ****************

Aloitus, pienine variaatioineen, on hyvin tyypillinen Muksuperheen uni Facebook -ryhmässä. Yhtä ikävuotta lähestyvä vauva on menestyneen unikoulun jälkeen alkanut heräillä kukonlaulun aikaan. Ilmiö koskettaa sekä vauvoja, joiden yöuni on yhtenäistynyt unikoulun jälkeen, sekä niitä vauvoja, jotka ovat nukkuneet koko ikänsä melko hyviä ja yhtenäisiä yöunia.

Miten siis lähestyä ja suhtautua tähän varsin yleiseen ongelmaan? Voiko asioille tehdä jotain, jotta vauva nukkuisi aamuisin pidempään? Vastaus on kyllä ja ei. Aamuheräily on useimmille vauvoille luontaista ja se on vaihe, joka vauvan kehittyessä menee vähitellen ohi. Toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Ja jos ajatus yhtään lohduttaa, niin ennen pitkään näistäkin vauvoista kehittyy teinejä, joita ei tahdo saada sängystä ylös ennen puoltapäivää. Mutta sitä on vaikea ajatella, kun kuuntelee iloisena kukkuvan vauvan kutsuhuutoa ja tekisi vain mieli painaa oma pää tiukemmin tyynyyn. Moni lankeaakin siihen kiusaukseen, että käy kaappaamassa aamukkujan viereensä, tekee tissitainnutuksen ja vauva torkahtaa. Kunnes taas alkaa kukkua energisenä.

Tarkastellaanpa asiaa ihan vauvan biologisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien kautta.

Vauvan vireystilan säätelyn biologiset tekijät

Ihmisten vireystilaa säätelee monimutkainen, biologinen ja sosiaalisesti opittu kokonaisuus. Luonnollisen vuorokausirytmimme perustana on pimeä-valorytmiä seuraava biologinen tapahtumasarja kehossamme, joka auttaa meitä pysymään valveilla ja vaipumaan uneen, kun elimistömme sitä tarvitsee. Aivojen vireystilaa säätelevät mm. kehon hormonitoiminta, lämpötilojen muutokset, sekä, että kertynyt unipaine. Kun ihminen on valvonut riittävän pitkään aivot vaipuvat väkisinkin uneen, koska uni on meille elintärkeää.
Vauvojen vuorokausirytmisyys kehittyy vähitellen. Vastasyntyneellä vauvalla ei ole mitään rytmisyyttä. Hän heräilee, nukkuu ja syö pitkin päivää, ihan omaan tahtiinsa, jos niin annetaan tapahtua. Yksi tärkeimmistä tehtävistä vanhemmuudessa onkin ohjata ja tukea vauvan rytmisyyden kehittymistä niin, että vauva nukkuisi öisin pisimmän unipätkänsä ja olisi virkeä ja aktiivinen päiväaikaan. Hyvään ja kehittyneeseen rytmisyyteen kuuluu myös se, että vauvan ravinnontarve ja –saanti siirtyy vähitellen päiväpainotteiseksi, jolloin suolistokin saa mahdollisuuden lepoon.

Yötä kohti mentäessä kehossamme alkaa erittyä hormoneja ja välittäjäaineita, jotka auttavat meitä nukahtamaan. Nukahtaminen on otollisimmillaan, kun nk uni-ikkuna aukeaa. Jos tästä vaiheesta sinnittelee yli, nukahtaminen vaikeutuu. Pikkulapsilla syntyy yliväsymystila, joka johtaa ylivirittyneisyyteen. Jokaisella vanhemmalla on varmasti kokemusta, miten hankalaa on rauhoitella yliväsymyksestä riekkuvaa lasta. Siksi pikkulasten väsymysmerkkien tarkkailu on tärkeää ja olla valmiina, kun nukahtamisen hetki on otollisin.

Ihan pienillä 2-4 kk ikäisillä vauvoilla voi käyttää apuna kelloa. Kun vauva on herännyt päiväunilta, hän jaksaa olla valveilla keskimäärin 90 minuuttia. Kannattaa siis aloittaa univalmistelut n. 75 minuutin kohdalla, niin vauvan saa helpommin nukahtamaan itsenäisesti. Vakiintuneen päivärytmin ansiosta vanhempien on myös helpompi tulkita vauvan tarpeita. Ihmisen keho rakastaa rytmisyyttä ja voi kaikkein parhaiten säännöllisessä rytmissä. Tutkimuksissa on huomattu, että täysin luonnonvalosta eristettyjen koehenkilöidenkin rytmisyys noudattaa suhteellisen pysyvää vuorokausirytmiä, jossa valvetila asettui ihmisen elinympäristön päiväaikaan ja nukkuminen yöhön.

On siis pelkästään luonnollista, että aamuyöllä vauvojen kehossa alkaa erittyä aineita, jotka auttavat heräämään. Suurin osa vauvoista ja pikkulapsista on aamuvirkkuja ja pieni osa iltapainotteisia. Vauva, joka noudattaa itselleen luontaista rytmiä nukkuu levollisesti ja on päivisin tyytyväinen.

Uneen vaipumiseen ja unessa pysymiseen vaikuttaa mm. melatoniini, jota kehossamme on eniten illalla ja yöllä. Muita nukahtamista edistäviä aineita ovat GABA eli gamma-aminovoihappo, adenosiini ja histamiini. Näiden kehon tuottamien aineiden vaikutus on hidastava ja rauhoittava. Kun unipaine on riittävä, uni-ikkuna aukeaa ja nukahdamme helposti. Uni-ikkuna on auki n. 15 minuuttia ja sen jälkeen joutuu yleensä odottamaan unisyklin pituisen ajan, kunnes uusi ikkuna aukeaa. Pikkulasten unisyklin pituus on keskimäärin 40-50 minuuttia.

Alkuyöstä uni on syvempää ja herääminen epätodennäköisempää. Alkuyön uni on erityisen tehokasta kertyneen väsymyksen poistamiseen ja aamuyötä kohti unen laatukin kevenee.

Aamuyöstä kehomme alkaa erittää erilaisia aineita,  kuten kortisolia ja noradrenaliinia, jotka yhdessä vähentyneen unipaineen kanssa auttavat meitä heräämään. Aamuyön unessa on myös enemmän kevyttä REM-unta. Tämän vuoksi vauvakin havahtuu herkemmin hereille erilaisten ulkoisten ärsykkeiden seurauksesta (täysi vaippa, pissahätä, huoneeseen tuleva auringonvalo, yövalo, unien näkeminen, samassa huoneessa nukkuvien vanhempien tai sisarusten liikehdintä, postilaatikon kolahdus tms. )

Yleisin ohje, jonka annan aamuheräilystä kärsiville vanhemmille, on noudattaa aamuheräämisiin samaa unikoulumenetelmää, jolla he ovat saaneet yöt kuntoon. Se tuntuu työläältä mutta kannattaa, koska sen avulla vauva oppii lopulta, ettei aamuvarhain tapahdu mitään kivaa, jonka vuoksi pitäisi kutsua huoltojoukot töihin.

Vauvan torkuttaminen vieressä ja aamuimetykset tuntuvat ehkä aluksi toimivan mutta johtavat aika pikaisesti useimmissa tapauksissa siihen, että aamuheräämiset aikaistuvat entisestään ja pahimmillaan ollaan takaisin yöheärilyissä. Vauvoilla ei ole kelloa, eivätkä he ymmärrä, miksi viereen pääsee vasta aamulla, eikä yöllä. Kun päätetään etukäteen aika, jolloin noustaan oikeasti ylös ja sitä ennen vauvalle ei tarjota kivoja ärsykkeitä, vauva tajuaa vähitellen jutun juonen ja tylsyyksissään ja väsymyksessään uinahtaakin lopulta itsenäisesti takaisin uneen.

Kannattaa siis kuunnella vauvan aamuelämöintiä melko rennosti ja puuttua siihen vasta siinä vaiheessa, jos oikeasti on hätätila. Korvatulppien käyttäminen auttaa olemaan reagoimatta jokaiseen kutsuhuutoon. Tarkoitushan on viestiä vauvalle, että yö jatkuu ja KAIKKI haluvat nukkua. Yösyömisten loppuminen vähentää myös vauvan vaipanvaihtojen tarvetta ja totuttaa suolistoa lepotilaan yöajaksi.

On joutakin merkkjä, joiden avulla voi tulkita, mistä aamuherääminen mahtaa johtua. Ja silloin ylimääärinen säätäminen on tarpeen. Alla muutama esimerkki.

Vinkkejä, joiden avulla voi tulkita mistä vauvan aamuheräily johtuu ja mitä asian hyväksi voi tehdä.

Jos ongelmana liiallinen päiväunimäärä, merkkinä on usein lyhentyneet päiväunet, vaikeus nukuttaa päiväunille ja saada vauva nukahtamaan iltaisin.

  1. Anna vauvan herätä aamulla haluamanaan ajankohtana.
  2. Koeta venyttää aamun valveillaoloaikaa vartilla ja tarkkaile samalla lapsen väsymysmerkkejä. Tasapainottele yliväsymystilan estämiseksi.
  3. Laita vauva päiväunille
  4. Anna nukkua, kunnes herää itsenäisesti.
  5. Noudata tuttuja rutiineita ja rytmiä ja koeta taas venyttää valveillaoloaikaa  vartin verran. Tasapainottele yliväsymystilan estämiseksi.
  6. Laita vauva päiväunille.
  7. Herätä vauva, kun hän on nukkunut yhden unisyklin, jotta unet eivät pitkity.
  8. Noudata arjen rutiineita ja rytmejä. Hiljennä toimintaa iltaa kohti.
  9. Jos vauva on kovin väsynyt illalla, laita hänet nukkumaan aikaisemmin.
  10. Toista, kunnes unirytmi tasoittuu. Tavoitteena on 10-12 h yöunta ja 2,5 – 4 h päiväunta 1- 2 jaksossa.

Jos ongelmana liian vähäinen yöunimäärä merkkeinä on usein päivisinkin kärttyinen vauva, joka herää itkien uniltaan ja nukkuu päivisin epäsäännöllisiä lyhyitä päiväunia.

  1. Laita vauva aikaisemmin yöunille. Siirrä nukkumaanmenoaikaa vartin verran tai jopa puoli tuntia aikaisemmaksi.
  2. Varhenna päiväunia vartin kerrallaan.
  3. Toista muutoksia vartti kerrallaan, kunnes yön rauhoittuvat ja vauva herää aamuisin tyytyväisenä.
  4. Toista, kunnes unirytmi tasoittuu ja vauva herää aamulla tyytyväisenä. Tavoitteena on 10-12 h yöunta ja 2,5 – 4 h päiväunta 1- 2 jaksossa.
  5. Pidä huolta, että vauva ei kuormitu liikaa päivän aikana ja rauhoita toimintaa iltaa kohti. Osa vauvoista on hyvin kuormitusherkkiä, he tarvitsevat paljon unta ja kaipaavat säännöllisesti toistuvia tylsiäkin rutiineja enemmän kuin joustavammat ja vähäunisemmat vauvat

Jos ongelmana on nälkäherääminen merkkinä on ahnaasti öisin syövä, joka heräilee epäsäännöllisesti.

  1. Tarkista neuvolaterveydenhoitajan ja lääkärin kanssa vauvasi riittävä kasvu ja suositeltu ravinnontarve.
  2. Vertaa sitä vauvan todelliseen ravinnonsaantiin ( sormiruuasta vain mikro-osa voi päätyä mahaan ja pelkkä korvike tai rintamaito ei riitä korvaamaan tarvetta vastaavaa kiinteän ruuan määrää, jonka kiihkeästi kasvava ja liikkumaan opetteleva vauva tarvitsee )
  3. Rytmitä maitoruokintaa ruokailuiden jälkeen ja/tai selkeisiin, säännöllisinä pysyviin rauhallisiin hetkiin, kuten aamuun, keskipäivään ja iltaan. Tavoitteena on ohjata lasta syömään nälkäänsä, ei napostelemaan pitkin päivää.
  4. Anna lapselle ennen nukkumaanmenorutiineja riittävä iltapala ja sellaista ruokaa, josta hän pitää. Proteiinin lisääminen on auttanut monia lapsia pysymään kylläisinä läpi yön.
  5. Päätä, että et syötä lasta öisin, ellei edellisestä syömisestä ole kulunut vähintään 3 tuntia.
  6. Koeta ensin pudottaa alkuyön syömishetket ja etene kohti aamuyötä.
  7. Ohjaa vauvaa rauhoittumaan myös muilla tavoilla kuin syömällä.

Jos ongelmana on erilaiset ärsykkeet, jotka herättävät vauvan.

  1. Vältä yöllistä syömistä ja juomista, jotta pissa- tai kakkahätä eivät aiheuta turhia vaipanvaihtoja ja herätä vauvaa aamuyöllä
  2. Estä postilaatikon kolahtaminen aamuyön tunteina
  3. Pimennä vauvan huone täydellisesti. Jopa pieni yövalo tai jonkun elektronisen laitteen merkkivalo voi toimia ärsykkeenä.
  4. Nukuta vauvaa eri huoneessa, jos hän herää muiden ihmisten ääniin tai liikehdintään.
  5. Älä mene vauvan luokse, jos hän alkaa äännellä aamuyöstä, muuten voit havahduttaa kunnolla unta tekevän vauvan. Jos ääntely on ähinää, örinää, hihkumista, jokeltelua, mantraitkua tai hyväntuulista huutelua, anna vauvan olla rauhassa itsekseen. Hyvällä lykyllä hän toteaa, että mitään erikoista ei tapahdu ja onkin parempi nukahtaa uudestaan. Jos vauva pysyy hyväntuulisena, voit rauhassa päättää, milloin nousette ja teette aamutoimet. Pidä aikataulu pysyvänä joka aamu. Myös viikonloppuisin.
  6. Vältä aamuyön syöttöjä ja viereen ottamista, ellette kaikki nukahda sen jälkeen uuteen uneen. Vauvalla ei ole kelloa ja hän ei ymmärrä, miksi saa ruokaa tai pääsee viereen klo 4:30 mutta ei klo 1:30. Tapa voi johtaa yhä varhaisempiin aamuheräämisiin.
  7. Mitä vanhempi vauva, sitä tärkeämpää on pitää nukahtamishetken ja yölliset olosuhteet yhtenäisinä. Jos vauva on tottunut nukahtamaan makuuhuoneen ovi raollaan, valot päällä tai White noise –sovelluksen ääniin, tulee niiden olla vastaavat myös aamuyöllä. Muuten vauva havahtuu olosuhteiden muutokseen, eikä rauhoitu.

Julkaissut Muksuperheen uniohjaaja

Terveydenhoitaja ja Uniohjaaja

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: