Milloin yösyötöt voi lopettaa ja kuinka se onnistuu?

Yösyöttöjen lopettaminen askarruttaa monia vanhempia. Milloin on oikea aika ja kuinka se tehdään oikein. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa, vaan jokaisen perheen tulee löytää itselleen parhaiten sopiva tapa.

Pieni vastasyntynyt vauva tarvitsee tiheästi maitoruokansa sekä päivin, että öin Sen sijaan isommalle vauvalle yösyötöt eivät enää välttämättä ole ravitsemuksen vuoksi tarpeen ja niistä voi halutessaan luopua. THL:n ravitsemussuositusten mukaan normaalisti kasvava ja kehittyvä täysiaikaisena syntynyt vauva, joka syö riittävästi kiinteää ruokaa ja maitoa päivisin, ei enää kuuden kuukauden iästä lähtien tarvitse yösyöttöjä.

Yösyöttöjen lopettaminen voi kuitenkin arveluttaa yli puolivuotiaankin vauvan vanhempaa. Ristiriita oman jaksamisen ja vauvan hyvinvoinnin suhteen syntyy usein siinä vaiheessa, kun alkaa olla todella uupunut toistuviin ja yhä tiheneviin yöheräämisiin? On varsin luonnollista huolestua siitä, että vauvalla voi olla öisin nälkä ja onkin vaikea uskaltautua vähentämään yösytöttöjä valvottujen öiden vuoksi. Asiaa ei tee helpommaksi sekään, että sosiaalisessa mediassa jaetaan usein auliisti kertomuksia siitä, kuinka yösytöttöjen lopettaminen ei välttämättä parannakaan öiden sujuvuutta. Pitäisikö siis vain kärsiä huonoista öistä seuraavat kaksi vuotta, johon saakka on päättänyt vaikkapa imettää lastaan?

Ei missään nimessä! Sopiva ratkaisu löytyy varmasti ja muutoksen ajatteleminen on usein pelottavampaa kuin muutoksen tekeminen. Puhumattakaan siitä helpotuksen tunteesta, kun oivaltaa arkailleensa ihan turhaan.

Yösyöttöjen lopettamist­a onkin aivan luonnollista arastella, jos vauva syö kiinteää ruokaa huonosti päivisin, eikä malta keskittyä maitoruokintaankaan. Vauvat ovat kuitenkin viisaita; he eivät ylensyö tai ole nälässä omasta halustaan, vaan säätelevät ravinnonsaantinsa nälän mukaan. Kun on lopulta rohjennut ottaa askeleen yösyöttöjen vähentämiseksi, useimmat äidit huomaavatkin, että vauvan päiväsyöminen lisääntyy automaattisesti. Vauvan syömättömien yötuntien kestävyyttä pohtiessa on hyvä huomioida, että kaikkialla maailmassa on lukuisia hyvinvoivia vauvoja, jotka nukkuvat jopa alle kuuden kuukauden iässä 11 tunnin yöunia syömättä kertaakaan.

1. Mitä hyötyä yösyöttöjen lopettamisesta on?

Tutkimusten mukaan yhtä ikävuotta lähestyvien vauvojen yösyöttäminen usein ylläpitää turhaa heräilyä ja yleensä koko perhe alkaa nukkua paremmin, kun yösyötöt loppuvat ja yölliset heräilyt vähenevät. Tämän ovat usein huomanneet myös äidit, jotka vähentävät pikkuhiljaa yösyöttöjä, yöt ovat rauhoittuneet lopullisesti vasta yöllisen syömisen loputtua. Moni  alkaakin vähentämisprosessissa pohtia, syökö vauva vain tapaansa, vai nälkäänsä.

Yösyömisen loppuminen saa aikaan sen, että päiväsyöminen lisääntyy ja lapsen rytmi alkaa vakiintua pimeä-valorytmin mukaan tukien kehon ja mielen tasapainoa. Kuten aikuisen, niin myös vauvan suolisto tarvitsee yöllisen lepohetken, jotta sen toiminta pysyy tasapainossa.

Lisäksi yösyöttöjen lopettaminen vähentää raudan puutteen riskiä. Yli puolivuotias vauva voi altistua vakavalle raudan puutteelle, jos kiinteiden menekki on hyvin vähäistä ja vauva tyydyttää nälkäänsä lähinnä rinnalla. Rintamaidon rautapitoisuus on erittäin pieni ja raudan tarve on 6–12 kuukauden ikäisillä vauvoilla taas erityisen suurta, koska sikiöaikana istukan kautta kerätyt rautavarastot alkavat tässä ikäjaksossa ehtyä kiihtyvää tahtia. Myöskään korvikkeen suurempi rautapitoisuus ei enää riitä pelkästään tyydyttämään tämän ikäisen vauvan raudantarvetta. Rautaa tarvitaan muun muassa normaalin neurologisen kehityksen turvaamiseksi.

2. Voiko yli puolivuotiaalla vauvalla olla öisin nälkä?

Kyllä voi, jos vauva syö päivällä liian vähän kiinteitä ruokia, on luonnollista, että hän herää yöllä nälkäänsä. Nälkään heräämisen tunnistaa siitä, vauva heräilee epäsäännöllisiin aikoihin ja syö ahnaasti herätessään. Tällaista tiheämpää heräämistä ja syömistä tapahtuu eri ikävaiheissa kasvun- ja kehityspyrähdyksen aikoihin ja vauvat säätelevät sen avulla ravinnonsaantiaan itselleen sopivaksi.

Isompi vauva ei enää pärjää pienillä maisteluannoksilla kiinteää ruokaa. Esimerkiksi imetettävän 8 kk ikäisen vauvan tulisi WHO:n ravitsemussuositusten mukaan syödä 2–3 energiatiheää, 125 millilitran kokoista soseateriaa päivässä maitoaterioiden lisäksi. Alla WHO:n kiinteän ruuan menekkisuositukset taulukkomuodossa.

Reilusti yli puolivuotiaiden vauvojen maitoateria olisi hyvä antaa vasta kiinteän ruuan jälkeen, jotta nälkäinen vauva söisi riittävästi tarvitsemaansa kiinteää lisäravintoa. Alla olevasta pylväsdiagrammista näkyy WHO:n suositus maitoruuan ja kiinteän ruuan antaman energian vaihtelevasta prosentuaalisesta suhteesta vauvan ikäkausien mukaisesti  

Vauvalla voi olla öisin nälkä myös siksi, että hänen syömisrytminsä on kääntynyt yöpainotteiseksi. Näin käy usein isommille vauvoille, joilla on hurja into tutustua ympäröivään maailmaan ja jotka eivät oikein malttaisi keskittyä päivällä syömään.

Vauva saattaa myös olla niin sanottu napostelija, joka nappaa päivällä kiinteiden syömisen sijaan pieniä annoksia maitoa tihein väliajoin. Napostelevalle vauvalle ei synny luonnollista nälän ja kylläisyyden tunteen vaihtelua. Sen sijaan hänellä on päivällä koko ajan pikkunälkä, ja hän tankkaa yöllä maitoa isoon nälkäänsä, jolloin säännöllisen ruokarytmin noudattaminen voi olla hankalaa. Napostelusyöminen ja epäsäännöllinen ruokarytmi on yksi rauhattomien öiden juurisyy ja kun vauva alkaa syödä aidosti nälkäänsä, on sillä tasapainottava vaikutus arjen rytmeihin.

Joskus vauvat taas ovat niin ihastuneita maitoruokintaan, että kiinteät ruoat eivät kiinnosta heitä ollenkaan. Koska maito kuitenkin sulaa mahassa kiinteää ruokaa huomattavasti nopeammin, vauva vaatii yölläkin tiheämpiä imetyksiä tai suurempia korvikeannoksia. Kiinteä ruoka pitää nälkää noin neljä tuntia ja maito vain pari tuntia. Nälän vuoksi heräämistä voi ehkäistä sekä kiinteiden ruokien laadun ja määrän lisäämisellä että hyvän ruokarytmin muodostamisella.

3. Mistä tunnistaa, syökö vauva öisin maitoa nälkäänsä?

Mikäli reilusti yli 6 kuukauden ikäinen vauva herää öisin esimerkiksi tunnin parin välein ja ottaa vain muutaman imaisun rinnasta tai pullosta nukahtaakseen uuteen unisykliin, hänellä ei todennäköisesti ole nälkä. Kyseessä on tällöin todennäköisimmin syömiseen liittyvä uniassosiaatio.

Jos vauvalla on syömiseen liittyvä uniassosiaatio, kiinteiden ruokien lisääminen ei auta vähentämään yöllisiä herätyksiä, vaan assosiaatio on ensin purettava. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva opetetaan nukahtamaan itsenäisesti eikä syöttöön. Helpointa se on tehdä etäännyttämällä syöminen unesta ja rytmittää maitoruokinnat ajanjaksoihin, jolloin vauva on pirteä ja täysin hereillä. Illan viimeinen maitoruokinta tapahtuukin tässä vaiheessa valoisassa huoneessa, missä kuuluu elämän äänet. Ei hämärässä huoneessa, sängyssä maaten, jolloin vauva nukahtaa helposti ruokailuun ja kierrettä on vaikea saada katkeamaan. Englantilaisen, vauvakuiskaajana tunnetun, Tracy Hogg:n suosittelema rytmi Syö-Leiki-Nuku, jossa säännöllisin väliajoin toistuvat toiminnot ohjaavat vauvan päivärytmiä, sopii parhaiten vieroitusvaiheessa oleville vauvoille. Sen avulla syömiseen liittyvän nukahtamisassosiaatioon tottuneen vauvan aivot ohjataan lempeästi erottamaan uni syömisestä.

4. Miten yösyöttöjen lopettaminen käytännössä tapahtuu?

Noin puolivuotiaan vauvan kohdalla yösyöttöjen vähentäminen yksi syöttö kerrallaan voi onnistua melko vaivattomasti, mikäli vauva syö päivällä riittävästi eikä hänellä ole syömiseen liittyvää uniassosiaatiota.

Pulloruokittujen vauvojen kohdalla syöttökertoina annettavaa maitomäärää voi vähentää 15- 20 ml / yö. Seuraavana yönä taas vähennetään annettavaa maitomäärää samalla kaavalla ja lopulta vauvalle voi tarjota pelkkää tuttia. Moni äiti on kokeillut myös veden tarjoamista maidon sijaan ja huomannut, kuinka sen avulla on saanut vauvan luopumaan yösyötöistä melko helposti.

Isomman vauvan ja taaperon kohdalla usein toimivin tapa on lopettaa yösyötöt kokonaan. Mitä isommaksi vauva kasvaa, sitä nopeammin hän alkaa hahmottaa syyn ja seurauksen suhdetta. Yösyömisistä tulee silloin helpommin tapa, josta voi olla vaikea päästä eroon. Usein tässä vaiheessa vähittäistä luopumista koettava äiti huomaakin, että lapsi alkaakin heräillä tiheämmin ja entistä aikaisemmin On varsin yleistä, että äidit ottavan aamuyöllä heräävän vauvan viereensä ja ruokkivat hänet toiveenaan vielä muutaman tunnin uni. Usein käy kuitenkin toisin ja vauvan herääminen tahtookin vähitellen vain aikaistua ja tihentyä. Vauvalla kun ei ole kelloa ja siksi hän ei ymmärrä, miksi maitoa saa klo 4 aamuyöstä, eikä klo 2. Niinpä vauva ikään kuin koettaa onneaan, saisiko maitoa sittenkin.

Tällainen tilanne voi tulla eteen myös siinä vaiheessa, kun aiemmin tiheästi heräilleen vauvan yöt on saatu rauhoitettua ja vauva on alkanut nukkua kokonaisia öitä. Vauvoille on hyvin luontaista herätä kukonlaulun aikaan ja vanhempi nappaakin pinnasängyssä hihkuvan vaavin viereensä, syöttää ja torkuttaa muutaman lisätunnin. Aamuvarhain heräämisistä löydät erillisen kirjoituksen arkistoa selaamalla.

5. Unisyötöt voivat helpottaa yösyömisten lopettamista.

Unisyöttöä, eli vauvan syöttämistä hänen nukkuessaan, voi kokeilla, jos vanhempi epäröi yösyöttöjen lopettamista. Unisyöttö toimii parhaiten alle 7 kuukauden ikäisille vauvoille. Ensimmäinen syöttö kannattaa ajoittaa äidin nukkumaanmenoaikaan, noin klo 22–23 välille, kun vauvan uni on syvimmillään. Usein yksi syöttö alkuyöstä riittää näille vanhemmille vauvoille ja muut heräämiset kannattaa hoitaa muilla tavoilla. Jos unisyöttöjä haluaa kokeilla jo alle 6 kk ikäisen vauvan kanssa, niiden välinä voi pitää 3-4 tuntia. Tällöin yöllistä syöttämistä ei ole vielä tarkoitus lopettaa, vaan totuttaa vauvaa vähitellen pois syömiseen liittyvästä uniassosiaatiosta.

On täysin vauvasta kiinni, missä vaiheessa unisyöttö ei enää toimi. Kun vauva alkaa heräillä syöttöihin ja virkistyy selvästi, unisyötöt kannattaa lopettaa ja pohtia yösyöttämisten lopettamista kokonaan.

6. Voiko yösyöttöjen lopetus vähentää maidon tuotantoa?

Kyllä, täysimetyksellä olevalle vauvalle tiheän imun kaudet ovat luonnollinen tapa pitää yllä maidonmuodostumista. Ja yöllisillä imetyksillä on isompi merkitys maidon muodostumiselle kuin päiväimetyksellä. Äitien maidontuotanto on myös yksilöllistä ja toiset ovat herkempiä reagoimaan vähentyneeseen yöimetykseen maidontuotannon vähenemisellä. Tällöin äidin tuleekin aina miettiä kokonaisuutta ja tehdä ratkaisunsa sen pohjalta. Myös äidin lisääntynyt väsymys ja stressi voivat vaikuttaa maidontuotannon vähenemiseen ja moni onkin saanut avun siitä, että tarjoaa vauvalle öisin pumpattua rintamaitoa tai siirtyy tässä vaiheessa imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistelmään.

Yli puolivuotiaan vauvan on mahdollista saada tarvitsemansa maitomäärä 3–5 imetyskerralla, jotka voivat aivan hyvin sijoittua päiväajalle. 

7. Miksi vauva heräilee yösyöttöjen lopettamisesta huolimatta jopa tunnin välein öisin?

Heräilyt johtuvat usein siitä, että vauva ei osaa nukahtaa itsenäisesti. Hänellä on tyypillisesti jokin nukahtamiseen liittyvä uniassosiaatio, joka vaatii vanhemman aktiivista toimintaa. Kyse voi olla esimerkiksi syliin tai viereen nukuttamista, heijaamisesta tai hytkyttelystä. Yösyöttöjen lopettamisen yhteydessä vanhempi voikin huomaamattaan kehittää korvaavan uniassosiaation, jota vauva alkaa vaatia aina yöllä herättyään. Kun tämänkin assosiaation saa purettua ja vauva oppii nukahtamaan itsenäisesti unisyklien välillä, öistä tulee ehjempiä.

Vanhempia vauvoja voi herättää myös ulkoiset ärsykkeet, kuten vanhemman liikkeet, äänet, täysi vaippa tai postilaatikon kolahdus aamuyöllä. Moni onkin huomannut, että perhepedissä nukkuminen on muuttunut hulinaksi vanhemman vauvan kanssa. Jopa samassa huoneessa mutta omassa sängyssään nukkuvat vauvat voivat heräillä vanhempiensa uniääniin ja liikkeisiin, jolloin siirto omaan huoneeseen on lopulta rauhoittanut heidän yönsä.

Kuva iStock photo

Julkaissut Muksuperheen uniohjaaja

Terveydenhoitaja ja Uniohjaaja

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: